Turun ammattikorkeakoulu ja Suomen Robotiikkayhdistys järjestivät yhdessä Euroopan robotiikkaviikon Suomen päätapahtuman 21.11.2018. Tapahtuma sijoittui Vierailu- ja innovaatiokeskus Joen tiloihin. Keskeisenä teemana oli robotiikka teollisuudessa ja me vierailijat saimme kuulla aiheesta ajankohtaisia puheita sekä tutustua esillä olleisiin robotteihin. Päivä muodosti kiinnostavan katsauksen robotiikkaan, oppimiseen ja tekoälyyn! Havaittavissa oli, että tuotannon työntekijöiden digitaidot vaikuttavat yrityksen mahdollisuuksiin hyödyntää moderneja tuotantomenetelmiä ja siten heidän osaamisellaan on yhteys yrityksen kilpailukykyyn.
Tilaisuuden avauksessa esiteltiin tapahtuman yhteistyöyritykset sekä heidän tarjontansa. Esittelyiden jälkeen Nina Lehtinen kertoi Suomen robotiikkayhdistyksen monipuolisesta toiminnasta sekä heidän jäsenistään muodostuvasta verkostosta, jota yhdistää kiinnostus robotiikkaan. Hän muistutti, että kaikilla robotiikasta kiinnostuneilla henkilöillä ja yrityksillä on mahdollisuus liittyä Suomen robotiikkayhdistyksen jäseniksi.
Lehtisen puheenvuoro oli asiapitoinen, hän esitteli monia tilastoja mm. teollisuusrobottien käyttöönottomääristä ja robotiikkaa hyödyntävistä aloista. Vuonna 2017 oli otettu käyttöön 381 500 uutta teollisuusrobottia, joista 36 % sijoittui Kiinaan. Tilastojen valossa robotiikan kasvun vetureina näyttäytyivät auto-, elektroniikka ja metalliteollisuus. Lehtinen kertoi myös alan uusimmista trendeistä, joita olivat kiinnostus yhteistyörobotiikkaan, edistykselliset tarttujat sekä uusi ohjelmointitapa, jossa näyttämällä opetetaan mitä robotin tulee tehdä. Lisäksi Nina Lehtinen kertoi Nuoret osaajat työelämässä 2018 -tutkimuksen tuloksista, joista ilmeni, että nykynuoret ovat kiinnostuneita haastavista työtehtävistä, jotka tarjoavat mahdollisuuksia jatkuvaan työssäoppimiseen. Robotiikan avulla voidaan lisätä työnkuviin haasteellisuutta, jota nuoret työelämästä etsivät.
Lehtisen puheenvuoron jälkeen Mika Marttila kertoi Valmet Automotiven työntekijöiden oppimishalukkuudesta ja kiinnostuksesta tehdä haasteellisia työtehtäviä. Uudenkaupungin autotehtaalla työskentelee nykyisin n. 600 robottia. Tuotannon hitsaamoissa ei työskentele enää ihmisiä hitsaajina, vaan he ovat nykyisin operaattoreita, tiiminvetäjiä ja solunhoitajia. Robotiikan myötä työpaikkojen määrä ei ole laskenut, vaan päinvastoin kasvanut. Yksi tekijä, jonka Marttila mainitsi vaikuttaneen kasvumahdollisuuksiin, oli hiljaisten hetkien hyödyntäminen opiskeluun. Kun tavanomaisia työtehtäviä oli ollut vähemmän, liikenevä aika käytettiin uusien taitojen opetteluun. Osaaminen saatiin hyötykäyttöön, kun työmäärä jälleen kasvoi. Uusien taitojen myötä Valmet Automotivella on onnistuneesti hyödynnetty robotiikkaa ja työntekijät ovat omaksuneet laajentuneet työnkuvansa. Mika Marttila kertoi myös autotehtaan robotiikkamyönteisestä työkulttuurista, jossa työntekijät tekevät ehdotuksia siitä, mitä tuotannossa voitaisiin vielä robotisoida. Kuvaus Valmet Automotiven toiminnasta ilmentää, miten tärkeää on saada digitaitoja tuotantoon. Työntekijöiden osaamisen kehittäminen on hyödyllistä ja se mahdollistaa modernin tuotannon, jossa tuotteet voidaan valmistaa tehokkaasti kilpailukykyiseen hintaan. Marttila muotoili puheenvuoronsa lopussa, että ”jostain täytyy lähteä liikkeelle” ja muistutti, miten asioista ei tarvitse välttämättä itse kaikkea tietää. On mahdollista hyödyntää olemassa olevaa asiantuntemusta, jota on saatavilla myös Suomesta.
Päätapahtumassa kuultiin myös muita loistavia puheenvuoroja, kuten Vesa Ohlssonin esittely tuotannon seuraamisesta kännykällä, Harrin Bläuerin kuvailu peruskouluissa tapahtuvasta ohjelmointiopetuksesta, Ville Kyrkin katsaus tekoälyyn, Minja Axelssonin kooste sosiaalisten robottien suunnittelussa huomioitavista seikoista, Saara Hyvösen tiivistys tekoälyyn liittyvästä etiikasta ja Sakari Koivusen pohdinta robotiikasta ilmiönä. Tilaisuuden päätteeksi vierailijat saivat kuulla Vesa Taatilan isännöimän paneelikeskustelun, jossa päivän teemaan liittyviin aiheisiin ottivat kantaa Mari Männistö, Ville Valkonen ja Jussi Marttinen.
Kiitos upeasta tapahtumasta järjestäjille!
Kirjoittaja: Alanne Eeva-Leena
Artikkeli kokonaisuudessaan on alunperin julkaistu Digitutor -hankkeen sivuilla
